Pappilantien liikenteestä

Sauvo-Karuna kirkkoneuvosto päätti 21.10.2013 § 142 laatia ja toimittaa Sauvon kunnalle Kallenmäen asemakaavaehdotusta koskevan muistutuksen, jossa huomio kiinnitetään erityisesti liikennejärjestelyihin.

Asemakaavaehdotuksen mukaan Kallenmäkeen tulee yksi rivitalotontti ja 33 oma­koti­talotonttia, joiden liikenne kulkisi Pappilantien kautta. Voimassa olevassa asemakaavassa Kallenmäentie liittyy suoraan Sauvontiehen. Kaavaselostuksen kohdan 3.1. mukaan sen toteuttamisen edellyttämä katujen rakentaminen ja vesihuollon järjestäminen tulisi aiheuttamaan kohtuuttomia kustannuksia kunnalle. Kaavaselostuksen kohdassa 4.3. todetaan, että liikenteen määrä lisääntyy nykyisestä, erityisesti Pappilantiellä ja että liikenteen vaikutukset voivat olla hetkellisesti paikallisesti merkittäviäkin (s. 15).

Seurakunta vastustaa asemakaavaehdotukseen sisältyviä liikennejärjestelyjä niiltä osin kuin autoliikenne tuodaan Pappilantielle. Asemakaavaehdotuksen toteuttaminen monin­ker­taistaisi Pappilantien autoliikenteen. Eri­tyi­sesti Pappilanmäki ei olisi enää turvallinen lapsille aamuisin eikä töistä paluuaikaan, mikä puolestaan aiheuttaisi sen, että Kallenmäen kouluun nähden suhteellisen edullisesta sijainnista huolimatta sieltä lapsia kuljetettaisiin autolla. Se puolestaan yhä lisäisi liikennettä niin Pappilantiellä kuin Sauvon keskustassakin.

Seurakunnan näkemyksen mukaan Pappilantiehen tukeutuva autoliikenne ei mahdollista kaava­selostuksessa arvioitua liikenneturvallisuutta (s. 16):

Kaavaratkaisu luo puitteet turvalliselle liikenneympäristölle, ja kaava ei vaikuta merkittävästi liikenneturvallisuuteen, mikäli asemakaavan mukaisen katuverkoston yksityiskohtaisessa suunnittelussa huomioidaan liikenne­turval­lisuuteen vaikuttavat tekijät riittävässä laajuudessa. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää kevyen liikenteen järjestämiselle.

Seurakunnan näkökohdat liittyvät Pappilantiehen, kulttuurihistoriallisesti merkittävään pappila­miljööseen, maa­lämpö­järjestelmään lämpökeskuksineen sekä seurakuntatalon liikenteeseen.

PAPPILANTIE

Vastineessaaan Sauvo-Karunan kirkkoneuvoston 18.6.2013 § 88 antamaan lausuntoon kaavan laatija on todennnut, että Pappilantien asemakaavan mukaisen katutilan leveys on Pappilan­mäessä 10 metriä ja että leveys on riittävä ja mahdollistaa turvallisen liikenne­verkon raken­tamisen suunnitelluilla käyttäjämäärillä.

Tällä hetkelExif_JPEG_PICTURElä Pappilantien ajorata on Pappilanmäessä 4 metriä leveä. Tien alussa kesto­päällystetty osuus on leveydeltään 3,20 metriä. Mäessä ajoradan reunasta on 7,10 metriä niin lämpökeskuksen kuin Pappilankin seinään. Siten koko aukon enimmäisleveys, seinästä seinään, on 18 metriä, lämpökeskuksen tukimuuri (2,5 m) siitä pois laskettuna 15,5 metriä.

Noin sadan metrin matkalla tie nousee 10 metriä, ja mäen päällä on n. 90 asteen mutka.

Pappilanmäen päällä Pappilantien ajorata on pieneltä matkalta 5 metriä leveä, mutta seura­kunnan omistaman punaisen rakennuksen lounaisnurkan kohdalta kaarteessa ja sen jälleen vain 4 metriä leveä.

Pappilantien alkupäässä, seurakuntatalon kohdalla 10 metriä leveä katutila rajoittuisi nykyisten ojien pohjien linjaan.

 Seurakunnan näkemyksen mukaan Pappilantiestä ei voi rakentaa lisääntyvän autoliikenteen edellyttämää reittiä.

KULTTUURIHISTORIALLISESTI MERKITTÄVÄ PAPPILAMILJÖÖ

Exif_JPEG_PICTURESauvon pappila on manner-Suomen vanhin edelleen pappilakäytössä oleva pappila. Sen kuusihuoneinen keskiosa on rakennettu 1750-luvulla, jolloin Sauvo oli Turun piispan palkka­pitäjä. Kumpaankin päätyyn rakennettiin huonepari ja rakennus vuorattiin kuta­kuinkin nykyasuunsa 1890-luvulla.Pappilan maatalouden vähennyttyä 1920-luvulla ja loputtua kokonaan 1940-luvulla pihapiirin eteläosasta on purettu rakennuksia. Pappilamiljöö on kuitenkin säästynyt niin pihapiirin uudisrakentamisen kuin tielinjauksienkin häiritseviltä muutoksilta.

 Anu Soikkeli toteaa väitöstutkimuksessaan ”Suomen vanhat pappilat – menneisyyden tulevaisuus” (Acta Universtitatis Ouluensis C 153, Oulu, 2000, osa 2, s. 171):

4.1.5. Pappiloita häiritsevät tekijät

Erilaiset häiritsevät tekijät, joilla tässä tarkoitetaan esimerkiksi voimakasta uudisrakenkentamista, lähelle tunkeutuvia tielinjauksia tai laajoja pysäköintikenttiä, vaikuttavat useampaan kuin joka kolmanteen pappila­mil­jööseen. Voimakas uudisrakentaminen häiritsee noin viidesosaa ja liikenneväylät kymmenesosaa kaikista pappiloista. (Kursivointi seurakunnan)

 Vuoden 2011 joulukuun lopun myrskyjen kaadettua Pappilanmäen korkeat kuuset pappilan nurkalta alaspäin tulevan syreeniaidan jatkeeksi on alkanut nousta kymmeniä metrejä syreeniaitaa, joka rajaa Pappilantien pappilan puistoon päin. Syreeniaita on sen verran lähellä nykyistä tietä, että tien leventäminen pohjoiseen päin hävittäisisi siitä valtaosan. Se puolestaan muuttaisi oleellisesti kulttuurimaisemaa.

Edellä jo esitettiin, miten lähellä rakennusta Pappilantie on nykyään. Leventäminen toisi tien lähemmäs kuin maalaispappilan miljööseen sopii. Lisäksi se saattaisi aiheuttaa tarpeen vahvistaa pappilan eteläpäädyn kivijalkaa ja pihan pengerryksiä.

Pappilantien katualueen leventäminen muuttaisi miljöön oleellisesti ja siten hävittäisi merkittäviä kulttuuriarvoja. Näiltä osin kaavaselostuksen arvio vaikutuksista rakennettuun kulttuuriympäristöön on virheellinen. (s. 15: Kaavaratkaisu turvaa rakennetun kulttuuri­ympäristön arvokohteiden ja tiedossa olevien muinaismuistokohteiden säilymisen.)

MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄ

Seurakuntatalon ja pappilan yhteisen lämpökeskuksen seurakunta rakennutti Pappilanmäkeen 1980-luvulla. Sitä laajennettiin 2011, kun lämmön lähteeksi otettiin hautaus­maan ja seurakuntatalon välisestä pellosta kerättävä maalämpö.

DSC00938Maalämpöjärjestelmän siirtoputket kulkevat seurakuntatalon ylempään liittymään asti Pappilan­tien pohjoispuolisen ojan alla ja siitä ylöspäin Pappilantien eteläpuolella. Lämpö­putkisto pappilaan lähtee lämpökeskuksesta kohtisuoraan tien ali ja kulkee siitä ylöspäin pohjoispuolen ojan alla. Samassa kaivannossa ovat myös sähkön- ja tiedonsiirtokaapelit.

 Jos Pappilantietä ryhdyttäisiin vastoin seurakunnan kantaa leventämään, kunnan tulisi vastata kaikista edellä mainittujen putkistojen ja kaapeleiden siirtojen kuluista, mukaan lukien mahdolliset lisäeristykset.

SEURAKUNTATALON LIIKENNE

Sauvon seurakuntatalossa toimii lähes yhdeksän kuukautta vuodesta työpäivinä joko päivä- tai perhekerho eli lasten toimintaa. Osanottajista sangen monet tuodaan, perhekerhon osalta tulevat, kerhoon autolla. Pappilantien autoliikenteen merkittävä lisääntyminen hankaloittaisi seurakuntatalon liikennöintiä kriittisinä ajankohtina, etenkin aamun kerhojen alkaessa ja iltapäivän kerhojen päättyessä.

TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA

Seurakunta katsoo, että Kallenmäentien autoliikenne pitäisi, kustannuksista huolimatta, ohjata suoraan Sauvontielle, jolloin muu kuin Sauvon keskustaan suuntautuva liikenne ohjautuisi Sauvon-Kemiöntielle Kallenmäen eteläpuolen liittymästä. Seurakunta pitää kuitenkin mielekkäänä, että suunnitellulta Kallenmäentieltä järjestettäisiin kevyen liikenteen väylä Pappilantielle. Se antaisi lapsille turvallisen reitin koulun suuntaan. Vesihuolto olisi kenties mahdollista hoitaa Pappilantien suunnasta.

 Seurakunta tuo myös esiin, että Kallenmäen asemakaavan myönteiset ympäristövaikutukset lisääntyisivät, jos bussiliikenne palaisi kulkemaan Sauvontietä. Se helpottaisi myös liikkumisrajoitteisten osallistumista seurakuntatalossa järjestettäviin tapahtumiin.