Pahasta paastoten, rakkaudella rakentaen

”Kun paastoatte, älkää olko synkän näköisiä” (Matt. 6:16)

Paasto merkitsee arkikielessä pidättäytymistä ruoasta tai joistakin ruoka-aineista. Siihenkin nyt alkava paastonaika rohkaisee. Yhä edelleen suuri osa kristikuntaa viettää seuraavat seitsemän viikkoa nauttimatta lihaa, monet kristityt jopa nauttimatta eläinkunnan tuotteita.

Syvällisemmin paastonaika yhtäältä kehottaa muunlaiseen kieltäytymiseen ja toisaalta rohkaisee toisenlaiseen aktiivisuuteen.

Mistä sitten kieltäytyä? Rakkauden ylistyksessä (1 Kor 13) Paavali toteaa, että rakkaus ei käyttäydy sopimattomasti eikä etsi omaa etuaan. Rakkaudesta ei pidä paastota, mutta kaikesta pahasta on tarpeen paastota, kieltäytyä. Sopimattomasta käytöksestä. Oman edun tavoittelusta. Ilkeydestä. Kiusaamisesta. Kaikesta pahasta.

Paasto ei kuitenkaan saavuta tavoitettaan pelkällä pahasta pidättäytymisellä. Täydellisemmäksi se tulee rakkautta myönteisesti toteuttamalla. Kotona. Työpaikalla. Koulussa. Missä olemmekin tekemisissä toisten ihmisten kanssa. Missä toimemme vaikuttavat toisiin ihmisiin. Hyvän huomenen toivottaminen aamulla, heippa paikalta poistuessa, ystävällinen äänensävy toiselle töitä viedessä. Toisen asemaan asettuminen, toisen hyvän etsiminen. Tapoja on lukemattomia.

Monilla pienillä tavoilla voi saada toisen ihmisen tuntemaan, että hän on arvokas, tärkeä.  Joulunaikaan niistä kovasti muistuteltiin, mutta vielä enemmän ne kuuluvat paastonaikaan. Seuraammehan me nyt Kristusta Jumalan rakkauden uhritiellä.

– Sauvossa tuhkakeskiviikkona 18.2.2015

Mainokset